Korisi on tyhjä.
ETUSIVU BLOGI Läsnäolotaidoilla hyvinvointia
Läsnäolotaidoilla hyvinvointia
Mindfulness – taitoa olla läsnä
Tämä on blogikirjoitus mindfulnessista – kirjoituksen takana on Sanna. Kirjoitan näiden vieraskynätekstien lisäksi myös omaa Hitonnainen-nimistä blogia.
Tässä tekstissä saat tietää
- Mitä on mindfulness?
- Mitä hyötyä on mindfulnessin harjoittamisesta?
- Miten pääset alkuun?
Oma mindfulness-historiani
En edes tarkalleen muista, milloin törmäsin ensimmäisen kerran sanaan “meditoida”. Ehkä se oli joskus 1990-luvulla, kun luin ahmien lapsuudenkodissani Voi Hyvin -lehtiä. Tai kenties se oli paljon myöhemmin, kun ostin ensimmäisen Jon Kabat-Zinnin kirjan.
Paljon on tapahtunut, paljon aikaa on kulunut.
Vuosien ajan mindfulness kävi ikään kuin piipahtamassa luonani, ja oikeastaan vasta reilut viisi vuotta sitten läsnäolotaidot asettuivat pysyvästi kylään. Todella merkityksellisen ja vakavan suhteen solmimme 2021 -vuoden alussa, kun aloin opiskella mindfulness-ohjaajaksi.
Ohjaajaksi kouluttautuminen oli yksi elämäni parhaista päätöksistä.
Toiveeni on, että vieraskynäkirjoitukseni innostaisivat sinua tutkimaan tietoista läsnäoloa ja sen tarkoitusta. Kovin huikeaa olisi, jos heittäytyisit kokeilemaan harjoituksia. Linkitän jokaisen kirjoituksen loppuun aina useampia erimittaisia ja -tyyppisiä harjoituksia. Osa on minun ohjaamiani, mutta joukossa on myös omia suosikkejani.
Valmiiksi valittujen harjoitusten tarkoituksena on tehdä kokeilemisesta helppoa ja vaivatonta.
Mitä on mindfulness
Mindfulness, tietoinen hyväksyvä läsnäolo tai tietoinen läsnäolo – nuo ovat ne kolme termiä, joita tulen käyttämään rinnakkain. Kaikki ovat yhtä oikeita sekä virallisia, tosin suomenkieliset tuntuvat omaan suuhuni hieman kankeilta. Mutta opettelen elämään myös kotimaisten nimien kanssa, sillä yksi tärkeimmistä missioistani on arkistaa läsnäolotaitoja.
Tehdä tietoisen läsnäolon taidosta yhtä luonnollista kuin hengittäminen.
Tietoinen läsnäolo ei ole mystiikkaa tai uskontoa. Se on kykyä olla paikalla omassa elämässä, huomata elämän sisällään pitämät kokemukset kaikkine sävyineen ja merkityksineen. Mindfulnessin avulla kehitämme taitoamme keskittää tarkkaavaisuutta sekä kykyämme suunnata huomiotamme tietoisesti siihen, mitä on juuri nyt.
Läsnäolevina emme pohdi tulevaa tai murehdi mennyttä, vaan havaitsemisen tasolla huomaamme hetken, joka on käsillä. Mindfulness-harjoituksissa meistä tulee ikään kuin oman elämämme havainnoijia.
Mitä hyötyä on huomion suuntaamisesta tähän hetkeen?
Ihminen on kehittynyt matkustamaan ajassa mielensä avulla: suunnittelemme tulevaa, muistelemme menneitä. Jostain luin, että ihmisen mieli seikkailee menneessä tai tulevassa 70 - 80% siitä ajasta, jonka olemme hereillä. Suhdeluku tarkoittaa sitä, että olemme läsnä nykyhetkessä kolmesta neljään tuntia päivässä.
Muistelu ja tulevaisuuden ajattelu ovat tärkeitä taitoja, mutta on tärkeää myös huomata, mitä on meneillään juuri nyt. Ilman tätä taitoa moni asiaa valuu ohitsemme: lapsen hymy, auringon säteiden lämpö iholla, käen kukunta tai tuoreen leivän tuoksu. Voimme pysähtyä huomaamaan arjen asioita hyväksyvästi tai kiitää niiden ohi tuhatta ja sataa. Koska kiire, koska tehokkuus.
Tietoinen hyväksyvä läsnäolo opettaa meille tätäkin taitoa: pysähtymistä ja sen huomaamista, mitä ympärillämme tapahtuu. Joskus huomiot ovat kauniita ja tärkeitä, joskus huomaamme pysähtymisen hetkellä olevammekin täysin eri paikassa, kuin luulimme.
Salliva harjoittelu – et voi epäonnistua
Tietoisen läsnäolon harjoitus on yksinkertaisimmillaan seuraavaa: teet päätöksen suunnata huomiosi tiettyyn ennalta määriteltyyn kohteeseen, päätät myös harjoituksen keston. Voit kenties istua alas tai käydä makuuasentoon. Ajastat kellon hälyttämään harjoituksen päättymistä. Suljet silmät ja aloitat.
Alussa tunnustelet uteliaana hengitystä: seuraat miten ilmavirta liikuttaa kehoa ja tunnustelet sisään- ja uloshengityksen tuntemuksia sieraimissa. Annat hengityksen kulkea omaa luonnollista rytmiään. Hyvin pian huomaat mieleesi nousseen ajatuksen, joka synnyttää toisen ajatuksen. Jonka myötä huomiosi kulkeutuu kolmanteen ajatukseen.
Hengitys unohtuu, ja ajatusten virta kuljettaa tarkkaavaisuutta mennessään.
Tämä on vaihe, jossa itse usein kompastelen. Alan arvottaa harjoitusta: “Taaskaan en osannut olla läsnä. Miksi huomaan ajattelevani huomista kauppalistaa ja likapyykkikorin sisältöä, pyykinpesua ja sitä, että pitäisi ostaa uusia alkkareita.” Arvottaessani unohdan, mistä on kyse.
Hyväksynnästä ja siitä, että mikään ei ole mennyt pieleen.
Harjoitus ei ole epäonnistunut, kun huomio siirtyy pois hengityksen tarkkailusta. Siitähän harjoittelussa on itse asiassa kyse: huomion tietoisesta suuntaamisesta ja palaamisesta. Sinä pyrit ohjaamaan huomiosi suuntaa, ja jos se vaeltelee, palautat tarkkaavaisuuden alkuperäiseen kohteeseen.
Lempeästi ja päättäväisesti.
Mieltä ei tarvitse moittia tai tuomita tarkkaavaisuutta, sillä kyseessä on mielen normaali toiminto. Ajatuksia tulee ja ajatuksia menee. On päiviä, kun saat palauttaa huomiosi harjoitukseen kymmeniä kertoja. On päiviä, kun huomiota saa palauttaa harjoitukseen satoja kertoja. Silti jokainen harjoitus on arvokas: ei edes ole olemassa onnistuneita tai epäonnistuneita harjoituksia. On vain tehtyjä harjoituksia.
Läsnäolo: tuo kadotettu taito
Tietoinen läsnäolo ei ole jotain, jota meidän tulee etsiä itsemme ulkopuolelta. Se on taito, joka on meihin sisäänrakennettuna. Meidän tarvitsee vain herätellä se henkiin. Opetella ja kehittää. Tärkeää on aloittaa pienestä, harjoitella sitkeästi ja säännöllisesti.
Huomata ja huomioida arvostelematta, arvottamatta. Hyväksyä ja asettua hetkeen.
Ajattelen, että läsnäolotaitojen avulla kasvatan mieleeni joustavuutta sekä tilaa. Otan ikään kuin askeleen taaksepäin ja tarkastelen oman mieleni tapahtumia:“Tuolla on yksi ajatus, tuolla toinen. Tuolta ajatus tulee, ja tuolla se menee”.
Harjoituksissa olen vaalimassa kykyäni suunnata huomiota, keskittymässä hetkeen.
Harjoittamalla mindfulnessia opin suuntaamaan huomiotani tietoisesti ja kehitän kykyäni huomata, mitä itsessä ja ympärillä tapahtuu Oivallan, että minä en ole ajatukseni tai tunteeni. Ne ovat kyllä jotain, jotka syntyvät sisälläni, mutta voin vain uteliaana tarkastella, huomata ja päästää irti.
Arjessa tietoisen läsnäolon taito kehittää kykyäni tehdä tietoisia päätöksiä siitä, mitä ajatuksia ruokin ja mistä päästän lempeän päättäväisesti irti.
Tämä on alku – lähdetään yhdessä mindfulness-matkalle
Tietoinen läsnäolo on aihe, josta voisin puhua ja kirjoittaa loputtomasti. Oli todella vaikeaa lyödä piste tälle kirjoitukselle: tekstiä piti rajata, poistaa ja typistää. Välillä oli tehtävä harjoitus, jotta sain ajatuksiani kasaan.
Olen aloittelija ja vielä matkalla kohti ohjaajuutta. Toivon voivani innostaa sinua tämän minulle rakkaan aiheen pariin – minulle voi lähettää Instagramin tai Facebookin kautta viestejä. Löydät minut nimellä @hitonnainen.
Linkkejä harjoituksiin:
Pieni hymy
Tämä mindfulness-harjoitus on Tara Brachin kirjasta Ehdoton hyväksyminen. Voit tehdä harjoituksen istuen, seisten tai maaten. Varaa itsellesi rauhallinen paikka ja noin seitsemän minuuttia aikaa. Ohjaajana Sanna Kumpu
Vuori
Vuori on klassinen läsnäoloharjoitus. Harjoitus tehdään yleensä istuen – tällä videolla ohjaan sen siten, että istuisit tuolilla. Videolla olevan harjoituksen sanoitus on saanut innoituksensa TaitoBan myötätuntopainotteisen mindfulness-ohjaajakoulutuksen materiaaleista. Ohjaajana Sanna Kumpu
Body scan
Tämä harjoitus on englanninkielinen, sen ohjaa Tara Brach. Tara Brachin harjoitukset ovat omia suosikkejani, suosittelen lämpimästi tutustumaan Youtubessa myös hänen luentoihinsa.
Myötätuntoharjoitus
Suomenkielinen lempeä myötätuntoharjoitus, jossa tarjotaan myötätuntoa niin itselle kuin toiselle. Suosittelen tutustumaan myös muihin Myötätunnolla -kanavan videoihin.
Kirjaudu sisään ja jätä kommentti
Rekisteröidy heti
